The third epic chapter in RNZ’s award-winning series – NZ WARS: STORIES OF TAINUI – screens on Māori Television on Wednesday 17 March 2021 at 8.30 PM.
Tūtohu Tainui. Ngā hua 1 - 10 o te 154 mō
Primary tabs
Ngā hua kimi
-
Ko Te Reo Irirangi o Tainui ka whakanui i tana ekenga ki te 30 tau
Ko Te Reo Irirangi o Tainui i Ngāruawāhia ka whakanui i tana ekenga ki te 30 tau i tēnei wiki. I kōrero mai te kaiwhakapaoho o te reo irirangi nei, a Matutaera Herangi ki Te Ao Māori i roto i āna whakapaohotanga i te whakataetae waka ama ā-motu i te rā nei. Ko tā Herangi, he tuku mihi ki ngā waha reo, arā ki ngā kaiwhakapaoho i te wāhanga o te ata, ki a Womble rāua ko Blossom, ki a Dusty Nepia, ki a Pohewa Tamati, ki a Mamae Takerei, ki a Koroneihana Cooper. Ka whakamārama mai a Herangi i te ahurei o te reo irirangi me tōna hiranga ki roto o Waikato-Tainui i ēnei rā.
-
Ka maumaharatia ngā kawe mate o Tainui
Ko te whakamānawa, ko te whakamahara ake hoki i te hunga mate te ito o ngā mahi i te marae o Tūrangawaewae i tēnei rā, i te koroneihana tuangahuru mā toru o Kīngi Tūheitia.
-
Te hanga hopi Taiao e whakanuia nei ki Taupō
Na te hōhā ki te nui o te pātara hopi i roto i te paepae hangarua o te kāinga ia wiki, ka aro a Daniel Stephen-Kingi, tekau mā rua tau te pakeke, ki te rapu ara hōu. Nā ngā tohutohu a tōna kaiako Para-Kore i huri ai ia ki te hanga hopi taiao.
-
Ko te whakaurunga te aronga nui mō te taurima hākinakina tua iwa o Tainui
E rima tekau mā tahi ngā marae o Waikato-Tainui kua whakatōpu atu ki ngā papatākaro o Hopuhopu i Ngāruawāhia mō te taurima hākinakina tuaiwa o Tainui ka tū hei ēnei rā whakatā. Kei te whakanui hoki te iwi i te kotahi rau ono tekau tau o Te Kiingitanga, ā, ko te whakaurunga te aronga nui.
-
Ko Te Wharekura o Rākaumangamanga ngā toa o Tainui
Kua toa i Te Wharekura o Rākaumangamanga te whakataetae kapahaka kura tuatahi o te rohe o Tainui. I tū ki te hui ki Te Papanui inanahi.
-
E whai mana ana te Māori i roto i ngā whakataunga a te Kaunihera
Kei te whai mana te Māori i roto i ngā whakataunga a te Kaunihera, e ai ki te Kaunihera o te taone o Kirikiriroa. Mō te wā tuatahi, tokorima ngā Maangai Maaori kua tohua ki runga i ngā komiti e whā i roto i te kaunihera, ā hei tā Norman Hill, te mangai ā-iwi, ko ō rātou mana kei te mārama te rangona.
-
He urupare te whakahoki a Kiingi Tuuheitia ki te hunga whakahē
He urupare te whakahoki a Kiingi Tuuheitia Potatau Te Wherowhero VII ki te hunga nō roto mai i tōna iwi e whakahē ana i tōna tari. I tana kauhau tuangahuru mā rua, he kupu mākoi te rere ake i te kīngi Māori.
-
Kua oatitia te kaiwhakawā wahine Māori tuatahi o Waikato ki tōna marae ūkaipō
Ki Waikato, ko te tiati Māori hōu ko Tinimiraka Victoria Clark i whakawahia ki te aroaro o tōna marae Te Kotahitanga. Ko te uri o Waikato te kaiwhakawā wahine tuatahi ia ki te kōti taihara.
-
He whakaaturanga hei whakamānawa i ngā māreikura tokowhitu nō te waka o Tainui
Tokowhitu ngā māreikura nō te waka o Tainui e whakamānawatia ana e tētahi whakaaturanga e kīa nei He Toa! He Wahine. He tuatahitanga te whakakitenga nei hei whakamaharatanga i ngā tau kotahi rau ono tekau e tū nei Te Kiingitanga, te kotahi rau rua tekau mā rima o Suffrage mō Ngā Wāhine me te tau hōu Māori o Matariki.
Pages
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- …
- e whai ake nei ›
- whakamutunga »